Kuer on itselleni se tuttu ja turvallinen tunturi, sellainen perusvarma. En ole oikein ajatellut, mistä tämä mielikuva on tullut, mutta kai se on sellainen Äkäslompolon ”vartija”. Se katselee Äkäslompolon kylään ja alueen muiden tunturien yli. Se oli myös ensimmäinen tunturi, jolle Äkäslompoloon tullessani kiipesin. Sillä on iso paikka sydämessäni: Kuertunturin reitti kesällä palkitsee!