Muutto Muonioon – sinne missä sielu lepää

Monet ovat kyselleet miten ja miksi päädyin Muonioon. Myös kohtaamiani paikallisia tuntuu kiinnostavan taustat. Olihan se aikamoinen matka tänne, mutta päätös ja hyppy tuntemattomaan syntyi lopulta helposti, kun vaan hyväksyin ajatuksen, että asioita on tapahduttava, jotta olen onnellinen. Luepa Muutto Muonioon – sinne missä sielu lepää ja tee jatkokysymyksiä, jos jää asiat pohdituttamaan.

Kaipuu tuntureille

Äkäslompolosta lähdettyäni ja Pohjois-Karjalaan asetuttuani vietin kyllä aikaa tuntureilla – mutta en jatkuvasti. Minua suorastaan ahdisti se, että en nähnyt pitkälle tai päässyt mäkiin juoksentelemaan ja kävelemään, vaikka muuten kaikki olikin ihanaa. Lomat tunturissa auttoivat ikävään, mutta ei viikossa paljon ehdi. Lisäksi kaipasin ihan omaa paikkaa ja päättelin, että kaipuun perusteelle se voisi löytyä tunturista. Vaihtoehtona oli kyllä palata esimerkiksi Helsinkiin, mutta kesän lähestyminen laittoi pohtimaan ”tunturikesämökin” vuokraamista.

Miksi muutto Muonioon?

Olin katsellut melkein kaikkia Lapin kyliä ”sillä silmällä”, mutta netin ja pikaisten visiittien perusteella ei oikein osaa päätöstä tehdä. Tuntui ehkä myös vähän kohtalokkaalta, että onnenamulettini on Muoniosta löytynyt poronsarvi ja viime kesänä (2021) sain Lapin ahaa-elämyksen Pallaksen huipulla. Siellä tunsin, että tässä on nyt se juttu, jota olen elämääni etsinyt. Vapaus tuntui niin konkreettiselta ja tunturi kotoisalta.

Muonio oli jo alustavasti tuttu ja lähellä tuntemani paikkoja. Tiesin, että sieltä on hyvät kulkuyhteydet junalle sekä lentoasemalle. Peruspalvelut löytyvät ja siellä on lukemattomia mäkiä kiivettäväksi. Kilpisjärvi, Ylläs ja Levi ovat melko lähellä, niistä löytyy vielä enemmän vaihtoehtoja retkeilyyn ja palvelutarjontaan. Muonio on siis aika kivasti eräänlaisessa Tunturi-Lapin risteyskohdassa. Se vaikutti myös vähän vähemmän turistiselta, kuin viereiset laskettelukeskukset. Ehkäpä koti myös löytyisi helpommin.

Viimeinen niitti oli se, että kuulin tuttuni muuttaneen juuri Muonioon. Kai minunkin kannattaa kokeilla?

Kuinka löysin kämpän?

Lopulta, kun olin päättänyt seuraavan kohteeni, laitoin ilmoituksen Toriin – ostettavista ja vuokrattavista kohteista. Kerroin asiani ja pian sainkin yhteydenottoja. Myytävät kohteet olivat lähinnä Leviltä ja Äkäslompolosta, ne eivät olleet omien speksieni mukaisia. Vuokratarjouksiakin tuli muutamia. Myös Facebookin kautta löytyi joitakin ilmoituksia. Soittelin ensin yhdelle sedälle, joka lupaili huoneistoa käyttööni x-päivästä lähtien ja uskalsin alkaa suunnittelemaan itse muuttoa. Kyseistä henkilöä oli kuitenkin hankala tavoittaa muuttosuunnittelua varten, joten varauduin myös muuhun majoitukseen.

Lopulta minut oli löytänyt kaksi potentiaalista Tori-vuokranantajaa ja vaikka molemmat vaikuttivat hieman epäilyttäviltä, olin valmiina ottamaan riskin. Koko prosessissa taisi mennä kaksi viikkoa. Lähdin matkaan lyhyellä varoitusajalla, farmariauto pakattuna kohti tuntematonta.

Kohti Muoniota autoillen

Päivä siinä meni ja pääsin Muonioon. Perillä olin yhden yön Keimiölahen majalla, lepäsin päänsärkyni pois ja söin runsaan, majoituksen hintaan kuuluvan aamupalan.

Seuraavana päivänä soittelin potentiaalisille vuokranantajille, kävin katsomassa ensimmäisen vaihtoehdon ja olin myyty. Rakkautta ensisilmäyksellä. Vietin mökissä suoraan viikon. Olisi voinut käydä hullustikin, olin jo varautunut palaamaan tavaroineni samaa reittiä takaisin.

Varsinainen muutto Muonioon oli jännitysnäytelmä

Virallinen vuokraus alkoi parin viikon päästä, toukokuun toisella viikolla ja omistaja kävi sillä välin järjestelemässä mökkiä vuokrauskuntoon. Sain luvan jättää tavaroitani mökkiin odottamaan paluutani, joten jännitti molemmat – sekä mökin oikea omistajuus että tavaroitteni säilyminen. Tapanani on siis stressata reilusti.

Onnekseni, palatessani ja karauttaessani mökin pihaan, mökki oli paikallaan. Kuten myös tavarani sekä pöydällä odottava vuokrasopimus. Enpä ole ollut montaa kertaa niin helpottunut. Odotus oli vihdoin ohi ja mökki yhtä ihana, kuin muistin. Sain heti alkaa tavaroiden purkamisen ja asettua kodiksi. Tuntui onnekkaalta, että tässä minulla on koti seuraavat neljä kuukautta.

Muutto Muonioon on etä- ja lähiarkea

Työpaikka on Helsingissä ja koti tällä haavaa Muoniossa, ei ole ihan ilmiselvää kaavaa yhdistää nämä kaksi lokaatiota. Toki etätyösuositus oli kesälle saakka, mutta kaikenlaista workshoppia pukkasi ovista ja ikkunoista. Niinpä tein suunnitelman ja merkkasin kalenteriini etä- ja lähipäivät, suunnittelin menoni neljän kuukauden päähän niin järkevästi, kuin osasin. Lähityötä ja etätyötä kertyi suunnitelmaan mukaan melkein puolet ja puolet.

Molemmat työmuodot toimivat minusta kivasti ja oli pitkästä aikaa hauska tavata työkavereita niinä päivinä, kun olin toimistolla. Huomasi, ettei se yhteisöllisyys ja tekemisen meininki ole minnekään kadonnut etävuosien aikana. Etätöissä puolestaan nautin itsenäisyydestä ja oman ajan hallinnasta. Pitenevät päivät auttoivat nauttimaan arjesta myös työpäivän päätyttyä.

Nyt pidemmän päälle jatkuva ravaaminen etelän ja pohjoisen välillä tuntuu aika rajulta, vaikka hyvin sen onkin jaksanut tehdä. Suurta muutosta nykyjärjestelyyn en kuitenkaan havittele eli töitä ainoastaan lähityön tai etätyön muodossa. Haluan edelleen viettää työkaverieni kanssa aikaa ihan paikan päällä, mutta tulevaisuudessa toivottavasti entistä järkevämmin ratkaisuin, jotta yhdessä paikassa voi viettää pidemmän pätkän kerrallaan. Syksystä ja talvesta ei minulla ole vielä tietoakaan, aika näyttää onko muutto Muonioon pysyvä.

Omaa mökkiä etsimässä

Oma mökki on edelleen unelmissa, muutto Muonioon on vain vahvistanut ajatusta. Rakastan Lappia ja haluan tulevaisuudessakin viettää täällä aikaa. Vaikka päättäisin muuttaa etelään vakituisesti, ei oman mökin omistaminen olisi haitta lainkaan, varmasti löytäisin ajan vierailla täällä säännöllisesti. Mökin löytäminen ei vain ole mikään helppo rasti. Varsinkaan, kun toivoisin, että mökki olisi järven rannalla. Kaikki vinkit ja apu otetaan vastaan!

Jos haluat olla matkassani tiiviimmin mukana, katso Youtubessa videopäiväkirjaani, joka sisältää pohdintojani ”muutto Muonioon” -teemalla sekä muutenkin Lappi-elämästä. Jos olet matkani tuore seuraaja, taustoitukseksi kannattaa lukea myös edellinen Eropakolainen-artikkelini liittyen kotikuvioihini.